Rantsila

Suunnilleen vuonna 1540 Olli Toppi (nyk. Toppila) saapui rannikolta Rantsilaan ja perusti uudistilansa Siikajoen rantaan lähelle Frantz Eerikinpojan tilaa.
Nämä herrat mainitaan usein paikkakunnan ensimmäisiksi talollisiksi, mutta tuolloisessa Frantsilassa oli noihin aikoihin jo olemassa oma kyläyhteisönsä. Rantsila sai ensimmäisen kaskenpolttajaväestön Savosta 1540-luvulla. Nimensä Rantsila on saanut mahtavasta talollisesta Franz Eerikinpojasta. Hänellä oli 19 lehmää, joten häntä pidettiin rikkaana miehenä. Lisäksi hän oli kauppias, seutunsa lainvalvoja ja veronkannon valvoja. Hänen talonsa vastasi kyydityksistä. Franz oli myös seutukuntansa nimismies, jonka talossa pidettiin Saloisten käräjiä.

Joki on pitkä, sumuinen ja mutkainen. Sillä kohtaa, missä se ohittaa uudispirtin ja ohrahalmeen, seisoo rantatörmällä mies sulatellen jäätynyttä ohrantähkää kourassaan.
Aurinko on noussut, hallayö on loppumassa.
Linnut visertävät kiitoslaulunsa uudelle päivälle. Kuura sulaa. – –
Hallayö panee uudisasukkaan ajatukset kiertämään samoja tuttuja ratoja kuin lukemattomat kerrat ennenkin ennen paikan valintoa ja pirtin rakentamisen, kasken polton ja ohran kylvön aikoina.
- Tähänkö jään?


Edellinen katkelma on Paavo Simojoen Rantsila, kotiseutumme -kirjaan kynäilemä kuvitteellinen tarina Olli Topista, yhdestä Rantsilan ensimmäisistä uudisasukkaista.

Rantsilaprojekti
Nyt kylän alkuhämäriä on alettu selvittämään Toppi(la)-suvun jälkeläisten toimesta. Laajalle levinneen suvun historia kietoutuu niin tiukasti kylän kehityksen ympärille, että sukuselvitys tulee samalla olemaan myös Rantsilan yleishistorian selvittämistä. – Alueen historia sidotaan suvun jäseniin. Haluamme perehdyttää lukijat vanhoihin elinkeinoihin, tapoihin ja säätyihin ja haluamme näyttää, miten rankkaa elämä on tuolloin ollut ja mistä se leipä on revitty, kuvailee Ulvilassa asuva sukutukija Petri Syväkuru.

Tähystäjän artikkeli vuodelta 1950 Vanhoissa virheellisissä asiakirjoissa mainitaan Rantsilan ensimmäisinä asukkaina Olli Toppi ja Frantz Eerikinpoika -nimiset miehet. Näistä on edellinen tullut Limingasta ja antanut nimensä nykyiselle kirkonkylän Toppilankankaalle. Frantz Eerikinpojan nimi liittyy läheisesti Rantsilankylän ja sitten koko seurakunnan nimeen. Edelleen mainitaan saman vuonna Sipo (Sigfrid) Matinpoika. Hän oli Sipolankylän ensimmäinen asukas ja hänen etunimestään on tämä kylä saanut nimensä. Esiintyypä tämän ajan veroluetteloissa myös Antti Manki -niminen talokas, todennäköisesti Mankilankylän ensimmäinen asukas, jonka nimen mukaan Mankilankylä on saanut nimensä.

Rantsilan museo on aina auki Rantsilan museoesineet siirrettiin verkkomuseoon, kiitos kotiseutuyhdistyksen. Virtuaalimuseossa esineisiin voi tutustua paikasta riippumatta kellon ympäri.

Historia jähmettyy - tai elää - paikannimissä Rantsilan nimissäkin on säilynyt viestejä aikojen takaa. Viesteistä vanhimpia ovat nykyisten saamelaisten esi-isien jättämät jäljet. Hehän kansoittivat koko maata keräilytaloutta harrastaen, mutta joutuivat väistymään suomalaisten tieltä. Merkkinä heidän täälläolostaan ovat kenties nimet Sikopieska ja Kurranjärvi. Mahdollisesti villisioista nimensä saanut Sikopieska tarkoittaa vain 'Sikokangasta', sillä suomen kielen kangas on saamen pieskan vastine. Kurranjärven nimi perustunee muotoon, sillä nimessä näkyy saamessa 'syvännettä' tarkoittava sana, joka on ranttisille tuttu myös nimessä Kurunneva. Kurra tarkoittaa tosin myös 'kiekkoa', joten aivan varmasti nimien ei voi sanoa olevan lappalaisten peruja.

Sivakka~Sivakko -nimet perustuvat pääosin sanaan sivakka 'suksi yleensä', 'oikean jalan (lyhyempi) potkusuksi' tai 'nevasuksi'. (6,4 Mt) pdf Nimistöhistoriallinen tutkimus Siikajokilaakson asutuksesta sivu 150 / Matti Leiviskä

Alkuun

Kiitos Rantsila-projektin, sukujuret alkavat näyttää nyt tältä:
1. Olli Toppi, syntynyt 1515 Siikajoki, kuollut 1565 Rantsila.
Vaimosta ei ole tietoa, näinhän yleensä isistä kerrotaan.
Pojista Simon Ollinpoika syntyi Siikajoella 1531, talollinen, isonkiven Toppilan isäntä 1566-1581. Kuoli 1581 Rantsila. Matti Ollinpoika syntyi Siikajoella 1541 ja kuoli Rantsilassa 1619.

2. Erik Simonpoika Toppi Talollinen, Rantsila n:o 4 Toppilan isäntä 1582-1623 , kuollut 1623 Toppila, Rantsila n:o 5, Rantsila.

3. Antti Erikinpoika Toppila 1590-1640. Puoliso: Antin vaimo. He saivat kolme poikaa:
i. Sigfrid Antinpoika 1611-1682. Puoliso: Sipinvaimo 1620-
ii. Samuel Antinpoika – ei tietoja
iii. Martti Antinpoika 1612-1671

4. Sigfrid Antinpoika Toppila 1611-1682. Puoliso: Sipin vaimo 1620- He saivat viisi poikaa:
i. Antti Sipinpoika Toppila (Partanen, Kurikka) 1635-1700. Puoliso: Liisa Niilontytär Kurikka 1630- kuolinaika ei tiedossa
ii. Esko Sipinpoika 1640-1690. Puoliso: Kaisa Eliaksentytär 1642-1700
iii. Martti Sipinpoika 1650- Talollinen, Toppila Rantsila n:o 4 isäntä 1641-1671. Kuolinaika ei tiedossa
iv. Sipi Sipinpoika Toppila 1656-1718. Puoliso: Margareta Olavintytär Nalcki, 1661-1742.
v. Heikki Sipinpoika 1670-1727. Puoliso: Liisa Niilontytär Lankila, kuollut 1725.

Sipi Sipinpoika Toppila 1656-1718 sai Kärsämänkylän Nalkin tilan isännyyden jo ennen avioliiton solmimista syytinkisopimuksen perusteella, jonka hän teki Tuomas Nalkin kanssa.
Olavi Suorsa / Kortekangas tutkimus ~1991

Nyt seuraamme Sipi Sipinpojan jalan jäljissä kohti Temmestä ja Kärsämänkylää